The end of a fairy tale can not be seen

Kävin siellä suihkussa. Seisoin ja tuijotin sitä vaakaa, pelotti ja ahdisti. Tiesin että olin lihonut joten se ei tullut yllätyksenä. Painoa tuli lisään 300g. Mikä on aivan liikaa. Kun näin sen tuloksen, kavahdin kauas vaa'asta.

Seisoin suihkussa silmät auki, nautin kun shamppoo valui silmiin, kirveli, poltteli, mutta olin ansainnut sen. Ansaitsin kärsimystä sen jälkeen miten sorruin ruokaan. Tein itselleni selväksi että en laihdu jos syön. Olo on kuin nuoralla tanssisi, valheen ja rehellisyyden kanssa. Olen aina ollut rehellinen, perheen kiltti lapsi, joka aina halus et kaikilla on hyvä olla. Nyt olen valehteleva ihminen. En minä siitä nauti, mut joskus pitää omaakin etua tavoitella.

s

Olen koko päivän lojunut koneen kanssa sängyllä. Turhauttaa tällänen lojuminen, mutta en voi lenkkeilläkkää, polvi on sen verran huonossa kunnossa. Annan sille viel aikaa huomiseen, jollei se sitten ole parempi, menen lenkille. En kestä maata enään kotona, toimettomuus on pahasta.

Ja ne juhlat. Serkun rippijuhlat on huomenna ja sinne pitäis mennä. En tiedä miten selviän siellä. Ei minua ahmiminen pelota, vaan se että joudun syödä siellä. Ahdistavaa.

s

Päivän sapuska:

s

- 3 Kalapuikkoa

- 1 peruna, toisesta teelusikallisen verran.

-Salaatin lehtiä ainakin 8

- joku kerma hökötys kastike

-vettä

s

Yhteensä:

s

300kcal, nostan sen varmuuden vuoksi 350kcal.

s

Vielä illalla menen sinne vaa'alle. Pakko, en saa muuten mielenrauhaa. Jo se että joudun käymään vaan kerran päivässä vaa'alla on julmettu ahdistuksen aihe. Monta kertaa, se lieventää. Mutta turhauttaa jos paino junnaa paikoillaan.